Asahia makuuasennossa - Unohdettu asahin osa-alue?

Asahissa on kolme perussarjaa, jotka tehdään pystyasennossa. Niiden ohella Asahi Nordicin harjoitusvalikoimaan kuuluvat myös flow-sarja, kaksi erillistä istuma-asahia, Power&Dynamicsin lihaskuntoa kohottavat harjoitusliikkeet, lapsille suunnattu Lasten Asahi ja tänä vuonna mukaan tullut Asahi Walking. Fyysisten harjoitteiden ohella tarjolla on myös mielen rauhaa tuottava Asahi Mindfulness-koulutusohjelma. Paperilla Asahi Nordicin koulutusohjelmaan kuuluu myös makuuasennossa tehtävä asahi. Mutta onko kyseinen harjoitustapa jäänyt unholaan?

Alkujaan makuuasennossa tehtävä asahi oli mukana Asahi Nordicin B-tason ohjaajakoulutuksessa. Kyseisen tason koulutusohjelma on kuitenkin sisällöltään niin työntäyteinen, että aika ei enää riittänyt makuuharjoituksen opettamiseen. Niinpä makuu-asahi siirrettiin A-ohjaajan ohjelmaan. Sielläkin se on ohitettu melko lyhyellä johdannolla eikä makuuharjoitus ole levinnyt asahin harrastajien yleiseen tietoon, vaan se on jäänyt kuriositeettina taka-alalle. Monet ohjaajat jopa hieman vieroksuvat harjoitusta, eivätkä pidä sitä tarpeellisena.

Teknisesti asahin makuuharjoitus pohjautuu 1.sarjaan. Liikejärjestys on sama kuin ykkösessä ja liikkeet ovat muodoltaan samoja kuin ykkösen liikkeet. Makuuasento luonnollisesti asettaa omat rajoituksensa liikkeiden toteutukselle. Seurauksena joidenkin liikkeiden vaikutustapa saattaa muuttua siitä, mihin se on pystyharjoituksessa ajateltu. Esimerkiksi pystysarjan 1. selkäliike toimii makuu-asahissa enemmänkin vatsalihasharjoituksena.

Mutta eikö asahin perusajatus ole harjoitella seisoen? Mainoslauseissa pystyssä tehtävä harjoitustapa mainitaan yhtenä asahin etuna. Joogassakin on pystyasennossa tehtäviä harjoituksia, mutta valtaosa joogan asanoista tapahtuu lattialla. Tästä on paljonkin hyötyä ihmisen notkeudelle ja kehon hallinnalle, mutta monet iäkkäämmät ihmiset kokevat lattialle menon ja ennen kaikkea sieltä ylösnousun hankalaksi.

Miksi siis harjoitella asahia makuulla ja vieläpä sängyssä? Pystyssä harjoittelu on luonnollisesti mielekkäämpää ja tehokkaampaakin, mutta aina ei pystyharjoittelu onnistu. Joskus harjoittelu ei ole mahdollista istuenkaan. Ihmiset sairastuvat, kohdalle voi tulla kirurgisia toimenpiteitä ja joudutaan vuodepotilaaksi. Joskus toipuminen operaatiosta tai sairaudesta voi kestää tuskallisen pitkään. Ikä ja sairaudet yhdessä voivat viedä kyvyn harjoitella asahia edes istuen.

Vuodepotilaan vaihtoehdot liikkumisen kannalta ovat vähissä. Taustalla olevasta syystä riippuen liikkuminen ei aina ole suositeltavaakaan. Lääkärin tai fysioterapeutin arvio sänkyjumpan aloittamisesta voi olla aiheellista. Joskus lepo on paras lääke ja liikeharjoitukset kannattaa jättää sopivampaan ajankohtaan tai antaa koulutetun hoitohenkilön valvoa liikkeiden tarkoituksenmukainen suoritus. Virheellinen tai liian innokas omatoiminen harjoittelu voi tuottaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä.

Useimmiten liike – pienikin sellainen – on kuitenkin lääkettä ja vaativienkin operaatioiden jälkeen potilas yritetään nykyisin saada joko hoitohenkilön avustuksella tai omatoimisesti liikkeelle mahdollisimman nopeasti. Lievemmissä tapauksissa, kuten esimerkiksi umpilisäkkeen poiston jälkeen, liikuntaa voi kevyesti yrittää heti, kun tuntee siihen pystyvänsä. Makuu-asahissa on harjoituksia, joiden avulla sängystä nousemista voi harjoitella kylkimakuun kautta ja pienentää siten rasitusta leikkausalueelle. Suonikohjujen hoidon jälkeen liikkuminen on myös tärkeää, mutta hikijumppa ei ole suositeltavaa. Asahi ei kuulu hikijumppien heimoon ja kaikki lajin pumppaavat harjoitukset ovat suonikohjupotilaalle hyödyksi tehtiin ne sitten seisten, istuen tai maaten.

Vuodepotilaana oleminen ei ole kenellekään mukavaa, mutta urheilijoiden ja aktiiviliikkujien kohdalla se voi olla henkisesti erityisen koettelevaa. Keho on tottunut saamaan päivittäisen liikunta-annoksensa ja kun se keskeytyy, mieli on kireällä. Kevyen vuodetreenin avulla lihasten surkastumista voidaan hidastaa ja mielialaa pitää koholla. Tällöin toipuminenkin on nopeampaa. Sängyn pohjalle ei tietenkään ole tarkoitus jäädä, vaan sieltä pyritään nousemaan istuma-asentoon vuoteen reunalle ja vähitellen pystyyn. Asahissa on joka vaiheelle oma harjoitusrutiininsa ja kerran 1.sarjan opittuaan, se kulkee aina mukana. Hoitohenkilökunnan antamat hyvätkin ohjeet unohtuvat ja paperiprintit valitettavasti hukkuvat. Asahin harrastajalla liikkeet ovat naulattu lihasmuistiin.

Omatoiminen liikuntahoito ylläpitää lihasten toimintaa, se ehkäisee verenkierto-ongelmia ja ruoansulatusvaivoja sekä piristää mielialaa. Aineenvaihdunta pysyy toiminnassa, lihas- ja selkäkivut helpottuvat, ympäristön ja oman kehon hahmottaminen harjaantuvat. Mikäli vuoteessa joutuu olemaan pitkähkön ajanjakson, liikeharjoittelulla ehkäistään makuuhaavojen syntyminen. Pään kohottamista tyynyltä, keskivartalon taivutusta ja raajojen nostoliikkeitä pystytään harjoittamaan makuulla ja vahvistamaan niitä ominaisuuksia, joita tarvitaan istuma-asentoon kohoamiseksi. Istuma-asahi vuorostaan kehittää niitä ominaisuuksia, jotka mahdollistavat ylös nousemisen.